Malmgårdin kartano sijaitsee Pernajan kunnassa pitkin Koskenkylän jokea. Kartanolla on suomalaisten mittojen mukaan ainutlaatuinen historia; omistajien nimi on ollut Creutz voudesta 1614 saakka. Jos otetaan vain suvun miespuoliset jäsenet lukuun, kartanolla on ollut 16 omistajaa; allekirjoittanut edustaa 12. omistaja-sukupolvea.

Kartanon varsinainen historia alkoi jo vuonna 1606 kun kuningas Kaarle IX läänitti 30 tilaa Pernajassa virolaiselle sotaleskelle nimeltään Catharina Hess von Wichdorff. Tällä tavalla kuningas kompensoi Catharinaa siitä että hänen aviomiehensä oli kaatunut sodassa isänmaan puolesta. Kun Catharina sittemmin vuonna 1614 avioitui Ernst (Larsson) Creutzin kanssa Suur-Sarvilahdesta, joka myöskin sijaitsee Pernajassa, läänitys siirtyi hänelle. Tämä läänitys laajennettiin kuningas Kustaa II Adolfin aikana lahjoitukseksi vuonna 1625.

Aivan 1880-luvulle asti voidaan luonnehtia Malmgårdia tavanomaiseksi herraskartanoksi. Alkuperäinen päärakennus oli kaksikerroksinen puutalo tyyliltään empiiri. Kreivi Carl Magnus Creutz, joka oli suuri vaikuttaja Suomen politiikassa 1800-luvulla ja toimi mm. maaherrana Turussa (1864-89) oli sitä mieltä että vanha päärakennus oli aivan liian vaatimaton itselleen. Sen takia hän antoi arkkitehti F.A. Sjöströmiä tehtäväksi suunnitella nykyistä päärakennusta. Tämä rakennus, jota epäröimättä voidaan kutsua linnaksi, oli rakenteilla vuosina 1882-85. Sen tyyli on hollantilainen uusrenessanssi.

Kartano on tänä päivänä nykyaikainen tila, joka on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn n. 500 ha:n suuruisilla pelloillaan. Lisäksi kartanolla harjoitetaan oluttuontantoa, matkailua, metsätaloutta ja sähkötuotantoa.



Kreivi Johan Creutz